Tunnelmia Minna Canthin päivästä

Kiireellä kohti ensi-iltaa mennään! Tässä kuvia 19.3. Minna Canthin päivästä pääkirjastolta. Kuvat Inka Matilainen.
"KASA!"
"Eipäs olekaan, koska isä oli Tuusniemen Väänäsiä!"
"Parhaimman kulta-aarteen sinä Johannasta omaksesi sait"
Topot ja "näkymätön" teatteri

Kohti enskariviikkoa

Sunnuntai-iltaa! Huomenna se sitten alkaa: tiukka loppurutistus ennen lauantaista ensi-iltaa. Huomenna 1. pääharjoitus, ja hui, kyllä se jännittää. Toivon suuresti, että porukka on saanut sitkeän flunssan häädettyä, ja aion jatkaa edelleen mahtavan, Remun taikajuomaksikin tituleeratun Mivitotalin litkintää. Kyseinen monivitamiinijuoma on ykkössuosikkini. Laitanpa kuvan - se antakoon lisäpotkua ja energiaa! Tsemppiä ja voimia tarvitaan! Ja periksiantamatonta sisua!
ps. allekirjoittanut markkinointitiimissä kunnostautunut tyttönen näkee unia Väkivahvan sähköpostista, jossa oli - ihanaa!- kymmenen uutta viestiä. Puolet olivat lippuvarauksia. Mikä onni ja autuus. Aamulla tsekkasin oliko se totta - ei ollut!Ei yhtään uutta viestiä sunnuntaiaamuna klo 11:00. JOTEN: Vielä löytyy tilaa joka näytökseen - muista varata lippusi ajoissa!

Kauniita markkinoinnin täyteisiä unia toivottaa Liina-Maija, alias Vappu (Vappen, Vape)

Tervehdys taas!

Flunssatauti on kaatanut väkivahvalaisia petiin oikein urakalla, mutta siitäkin huolimatta harjoiteltu on! Huominen lauantai urakoidaan painamalla paitoja ja kasseja, sekä jakamalla julisteita. (Joko joensuulaiset ovat bonganneet Emmin kuvia kaupungilla?)

Työryhmät ahkeroivat nekin hiki hatussa: puvustusryhmä näytti tänään aamulla muokkaavaan mustalaijoukkion vaatetusta, koko Urkan sali on pimennetty jätesäkeillä ja mustilla kankailla jotta valoryhmä voi rakentaa ultimaalisen valoshownsa ja tiistaina Eero ja Kaitsu urakoivat sahaamalla ja paukuttamalla, lavastuskin alkaa siis muotoutua. Tämän kaiken keskellä kohtausharjoitukset etenevät ja suurin osa on vieläpä vieraillut Tamperaan yliopiston näyttelijäntyönlaitoksen (Nätyn) pääsykokeissa. Ollaan alettu tekemään kaksi osaista päivää, niin että aamulla harjoitellaan 9-14 jonka jälkeen pidetään taukoa ja sitten 18-21 jatketaan. "Ulkopuolisia" opettajia pyörii harva se päivä Urkalla, tällähetkellä puvustuksesta vastaava Ritva "Ritu" Muikku komentaa rautaisella otteellaan Elisaa ja Hannelea entistä kovempiin värjäyssuorituksiin, ja Asko "Asko" Heiskanen suuntailee valokalustoa. Klo:12 jälkeen Marjo Huovinen tulee laulattamaan.. Väkivahvan naispuolisille jäsenille uutta energiaa ovat tuoneet Outokummun äänituotannon pojat.

Kun päivät ovat pitkiä ja rankkoja on toisten tukeminen ja yhteiseen tavoitteeseen uskominen tärkeää. Jos täällä nyt alettaisiin piikittelemään toisia tai neuvomaan negatiiviseen sävyyn, niin aij jai..

Yritetään saada viikonlopun aikana kuva- ja videomateriaalia tänne. Muistathan varata lippusi Työmiehen vaimoon hyvissä ajoin, ensi-ilta alkaakin olla jo täynnä!

Kurkkukivusta kärsivä Katja

rakkaus nätyyn ja tiukasti kohti ensi-iltaa

Täällä taas! 9 Väkivahvan tyttölasta matkasivat maanantaina Tampereelle, tuonne Emmin syntysijoille Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen eli Nätyn houkuttelemana. Eikä ollut turha reissu! Kokemusta karttui ja positiiviset fiilikset jäi päivästä. Tottakai sitä jossittelee, olisinko voinut tehdä tanssini hitaammin ja rauhallisemmin, kuuntelinko ohjeet oikein yms. Tulisilla hiilillä ollaan, kunnes kirjeet saapuvat 15.4. ja ja niiden mukana tieto jatkoon pääsystä. Me kaikki olimme Näty-neitsyitä (siis ensimmäistä kertaa haettiin), ja aivan ihastuneita pääsykokeiden rentoon ilmapiirin, varsinkin TEAKin jäkitykseen ja kilpalaulantaan verrattuna. 5 Väkivahvalaista, ukot ja Ronja ja Sara, ovat Näty-vuorossa perjantaina. Peukut pystyyn kaikki!

Mulla henk. koht. oli tosi hyvä vire koko päivän päällä, ja olen täysin rakastunut Nätyyn. Raadissa olleet opettajat vaikuttivat huipputyypeiltä. Erityisesti ihastuin lauluopettaja Arla Saloon (hurmaava!) ja puheopettaja Tiina Syrjään(tarkka ja selkeä!). Raati henki kannustavaa ilmapiiriä. Ei pelottanut. Päivä voimisti entisestään tahtoani päästä näyttelijäksi. Mitään muuta en halua. Haluan päästä oppimaan lisää ja lisää, etsimään ja löytämään ja mokaamaan ja elämään ja kokemaan. Hieno ja rankka päivä. Illalla junassa itetti ja nauratti, väsymys ja tuhat tunnetta rintalastan alla. Ja huutava tahto.

Nyt täysillä kiinni Työmiehen vaimoon. Jumalauta, me tehdään siitä hyvä. Illalla teemme mun eli Vapun isoa vikaa kohtausta ekaa kertaa on stage. Maastossa tehtiin tosin sitäkin. Illalla myös Edi tulee aikidokailemaan kanssamme. Siis tekemään aikidoa, ei dokaamaan. Olinpas "hauska"! Väsymys jeejee, ja huikea kevätaurinko.

Aurinkoista keksiviikkoa till alla önskar Liina-Maija Ilona

MC-päivä sujui todellakin erittäin hyvin! Kiitos kaikille siitä. Pätkät vedettiin todella huipusti ja "näkymätön teatterikin" oli mahtavaa. :) Toppoin kanssa sammuiltiin ja jaeltiin flyereita ym. mukavaa. Siitä toipumiseen auttoikin hyvin rentouttava viikonloppu Joensuussa. Sain myös rauhassa harjoitella Nätyn pääsykoetekstejä ilman opiston (välillä) stressaavaa tunnelmaa. Parasta oli monologin ja runon harjoitteleminen uimahalli Vesikossa, jossa syntyikin kovasti ideoita tanssiin. Ihmiset vähän kattoivat kieroon, mutta mitä siitä: ei ne tiiä missä mie asun. :)

-Kaisuli

Valtakunnallinen uutiskynnys ylitetty!

Ikionnelliset ja rättiväsyneet Väkivahvalaiset täällä hei! Minna Canthin päivän tapahtuma sujui yli odotusten, paikalla oli runsaasti katsojia ja saatiin paljon hyvää palautetta. Paneeli herätti kiivasta keskustelua ja tarjosi tuoreita, moninaisia näkökulmia. Mahtavaa!

Markkinointiryhmä tiedottaa onnellisena, että valtakunnallinen uutiskynnys ylittyi! olemme mm. turunsanomien, iltalehden, keskipohjanmaan, ilkan ja elisan nettisivuilla kulttuuriuutisena. tsekkaa!

Hihhei! Ja huomisen karjalaisessa pitäisi löytyä juttu!
rakkain terveisin, liina-maija, katja ja esku

Tässä kuvia 16.3 harjoituksista - kuvat Inka Matilainen
Kuvia voi katsella myös flickrissä galleriassa. Media voi ladata sieltä myös painokelpoiset tiedostot - klikkaamalla kuvan yläpuolella olevaa painiketta ALL SIZES.

Kuvat yhteistyössä > PK:n Ammattiopisto AV-viestintä - Valokuvaus ja kuvankäsittely .

Väkivahvan poliittinen vastaaja tilittää: paneeli jännittää!

Kirjaston Minna Canth -päivä lähenee, enää 1,5 vuorokautta aikaa! Olemme ryhmän kanssa ideoineet päivän päättävän tasa-arvo paneelin. Olen (jostain syystä) tullut ryhmämme ns. "poliittiseksi vastaavaksi" ja paneelin vetäminen ja pohjustaminen ovat olleet hommiani. Olen nyt viettänyt 4 tuntia ATK-luokass paneelin kysymyksiä puhtaaksi kirjoittaen, ja tarvittavia faktatietoja tarkistellen. Ilman ryhmän tukea, mielipiteitä ja kysymysideoita hommasta ei olisi tullut yhtään mitään. Kiitos taas hanit. Ensembleä jne.

Paneelin aiheet jakautuvat kolmeen ryhmään jotka ovat jotakin tähän suuntaan:
1. Sukupuolten välinen tasa-arvo
2. Me, Eurooppa ja Maailma
3. Suomi ja yhteiskunta, alueiden erot ja päivän politiikka.

Työmiehen vaimo on näytelmä, josta pystyy ammentamaan uskomattoman paljon yhteiskunnallisia kysymyksiä. Mitä mieltä olette tästä väitteestä: Mies on vaimon pää, niinkuin kissa on hiiren pää? Tai tästä Helkan pohdinnasta: "Voi teitä kristityitä, minkälaisia te olette. Ulkokullatuita, tekopyhiä. Hurskaita, kun pyhäisin istutte kirkossa ja kuuntelette pappinne ikävää saarnaa. Mutta annas, kun selkänne kirkolle käännätte. Susi astuu esiin lampaan nahasta. Toisin ne kurjat opettavat, toisin ne elävät."
Paneelin kysymykset ovat siis varsin laajalta alueelta ja toivottavasti panelistit innostuvat keskustelemaan ja pohtimaan näkemyksiään. Paneelin vetäjänä vähän jännittää, mitenhän saan pysymään aiheessa vaikka sellaiset nimet ja pitkän linjan poliitikot kuin Riitta Myller ja Matti Väistö? Torstaina Joensuun pääkirjastolla sen sitten näkee klo:18 alkaen.. Mitenhän hukassa sitä vielä ollaan.

Kuntapolitiikka se muuten vasta on yhtä suurta teatteria. Joensuun kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään samassa salissa, jossa myös kaupunginteatteri esittää näytelmänsä. Uuden valtuuston kokoukset ovat vetäneet kuuleman mukaan ennätysmäärän yleisöä, samalla kun kaupunginteatteri kärsii katsojapulasta. Joskus näinkin päin. Itse kehoittaisin kaikkia tutustumaan niin valtuuston, kuin teatterinkin esityksiin.

Tänään turisi tuleva pääministeri Katja Asikainen.

Vielä vaellukselta

Homsantuuta kiusataan.

Lähtötohinaa.


Ohjaaja metsän siimeksessä
Rouva Vörsky tietää arvonsa.

Minna Canthin- päivä on hälyyttävän lähellä. Paljon on vielä tehtävää! Toivottavasti saamme paikalle runsaslukuisen ja innostuneen yleisön.

Kuvat lisäsi Liina-Maija

Sinne ja takaisin

Hei vain kaikki! Mietelmiään purkaa nyt Milla:

Viime viikolla kiipesimme siis Kolin vaaroille etsimään uusia näkökulmia näyttelemiseemme. Viikko testasi paitsi fyysistä myös henkistä kuntoamme: väsymys, unenpuute, stressi, v*tutus, menkat ja kaiken kruunannut virtsatientulehdus haastoivat ainakin minut pohtimaan, miten löytää uskoa itseensä ja näytelmään eri olosuhteissa. "Harjoittelusta pitää tykätä", totesi ohjaajamme Kaitsu, kun olimme aikamme kailottaneet repliikkejämme siellä lumihankien keskellä. Olen samaa mieltä. Harvoin elämässä sattuu sellaista täysin stressitöntä, inspiroitunutta ja energistä kautta, jolloin jokainen harjoitus tuntuisi ideoiden ilotulitukselta. Jostain se ilo treenaamiseen on kuitenkin aina löydettävä, muuten ei ole järkeä olla tällä alalla.

Kolilla löysin yhden sellaisen avainasian, jonka olin stressihormonien pyörityksessä jo melkein unohtanut. Sen sai minut tajuamaan rouva Vörskyä esittänyt Ronja, joka itseni jo ollessa aivan puhki viipotti mäkeä ylös hirmuisella vauhdilla ja tahdonvoimalla. Repliikkejä sinkoili joka puulle ja kivelle. Ronja oli roolissaan hauska, mutta lisäksi - ja ennen kaikkea - uskomattoman läsnäoleva ja tosi. Tunsin ihailua ja ylpeyttä hänestä ja meistä, koko ryhmästä. Sain hänen suorituksestaan hurjasti energiaa, ja ymmärsin, että tittididii, niinhän sen tietenkin pitääkin mennä: voima ei tule omassa huonoudessaan vellomisesta vaan siitä, että osaa iloita toisen onnistumisesta, koska kaikkien henkilökohtaiset onnistumiset vievät kohti yhteistä onnistumista.

Ymmärsin myös, että on tehtävä täysillä ja on haluttava parasta, eikä saa omassa näyttelijäntyössään tyytyä mihinkään väljään haahuiluun. Se on loukkaus toisten tekemää työtä kohtaan. Sytytä ja syty! on vanha totuus, joka pitää paikkansa. Parasta jälkeä tulee, kun ammentaa energiansa toisista - ja antaa samalla oman energiansa toisten ammennettavaksi.
(Tämä ei siis ollut minulle mikään aivan uusi ajatus, ja olen ajatellut ymmärtäneeni sen jo aiemmin. Tietyin väliajoin samat asiat vain muistaa ja ikään kuin ymmärtää aina uudestaan.)

Löysin Kolilta paljon kunnianhimoa ja harjoittelemisen halua. Vakaa aikomukseni on suunnata se ilon kautta tekemiseen ja rohkeaan uuden luomiseen. Luotan ryhmäämme ja siihen, että nousemme lentoon. Sitä odotellessa on vain tehtävä vielä hiukan työtä. Keväthangille, keväthangille...

-M

Tunnelmia teatterivaellukselta

Ryläyksellä koko jengi.
Suo.
"Perhana kuinka uljas! Homsaliisa!" Toppo ja Homsantuu
Varpaiden sulatustauko ja jylhät maisemat.
Piiat pisti elämän risaiseksi torilla!
Toppoismi.
Avioliiton onnea. Risto ja Johanna.
Tyttöjen puolijoukkuetelttaa pystytetään! Takana "Millan mökki".
Risto kerrankin työn touhussa!

Napletsoo mars!

kuvat: Aapeli Pakarinen & Harri Toivanen

Terveiset Siperiasta...ei kun Kolilta

Olemme palanneet sivistyksen pariin! Kolmen päivän teatterivaellus on takanapäin. Oli mahtavaa: yhteishenki nousi, kohtaukset saivat eloa, maito jäätyi kokkareeksi, notskikahvi oli useimmiten laihaa, mutta lämmittävää, hurjimmat uivat Myllypurossa (allekirjoittanut kävi kirkumassa polulla kylmyyttä ja palasi sitten saunan lämpöön), paistettiin lettuja nuotiolla, vedettiin ahkioita ylös mäkiä, kiinniteltiin kohmeisin sormin lumikenkiä, sahattiin ja pilkottiin puita, kauhisteltiin haisevaa huussia, lämmiteltiin tunnottomia varpaita ja jaettiin yhdessä hienoja hetkiä. Porukkaamme olivat vaellukselle liittyneet myös ääniäijät Harri ja Aapeli, jotka nauhoittivat ääniä ja napsivat kuvia ja tuntuivat pääsevät ryhmään mukaan välittömästi. Odotamme innolla kuvia tänne blogiin, vink vink. Kipinävuorossa kirjoitin kamiinan hehkussa työpäiväkirjaa ja koin äidillisiä tunteita koko nukkuvaa ryhmää kohtaan. Miten rakkaita nämä ihmiset minulle ovatkaan.

Uni jäi vähiin. Ensimmäisenä yönä kaikki oli uutta ja outoa. Emmi herätti mut kipinävuoroon juhlallisesti lausumalla "Kipinäsi on syttynyt!". Kävin ulkona kuuntelemassa hiljaisuutta, vain lumihiutaleet putoilivat hiljaa takilleni. Aamuyöstä teltan katto tiputteli vettä päällemme: nukuin lätäkössä. Toinen yö oli pakkasyö. Palelin, vaikka olin kaikki toppavaatteet päällä makuupussissa. En nukkunut. Meinasi ruveta itkettämään mutta purin hammasta ja hoin ettei armeijassakaan itketä. Onneksi oli suklaata!

Mun kohtauksia työstettiin oikeastaan vasta vikana päivänä, mutta Ryläykselle mennessä treenasin itsekseni omia kohtauksiani. Oli hyvää treeniä. Vapulla on kuitenkin pidempiä reploja, joten niitä on hyvä treenata yksinkin. Loppukohtausta tehtiin vikana aamuna. Mätettiin Eskun ja Handen kanssa mäkeä ylös ja päästeltiin tekstiä menemään. Torikohtauksessa riemukkainta oli paikata Katjan poliisia. Kun paikkaa toista, ei ole paineita onnistumisesta, ja uskaltaa heittäytyä ihan eri tavalla. Miksei samaa ajatusta saisi omaan tekemiseen aina?

Kiitos äiti villahousuista. Olivat korvaamattomat!
Näin tarinoi Liina-Maija, joka myös parhaillaan väsää Minna Canthin päivän tiedotetta valtakunnan medialle.

Kirjastolla juhlitaan Minna Canthin -päivää!

Maaliskuun 19. päivänä vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Teatteri Väkivahva ja Joensuun seutukirjasto järjestävät päivän kunniaksi klo 11–18 tapahtuman pääkirjastolla. Tasatunnein Teatteri Väkivahva esittää kohtauksia näytelmästä Työmiehen vaimo ja kirjaston henkilökunta esittelee Minna Canthin tuotantoa. Kirjastoalueella on tarjolla näkymätöntä teatteria, Joensuun feministien toiminnan esittelyä ja muuta oheisohjelmaa. Teemapäivä huipentuu kello 18 pääkirjaston Muikku-salissa järjestettävään tasa-arvopaneeliin. Mikä on muuttunut Canthin ajoista? Näkyykö tasa-arvo Joensuussa? Paneelissa keskustelemassa on joukko joensuulaisai vaikuttajia. Teatteri Väkivahva tuo 4.4. ensi-iltaan Kai Paavilaisen ohjaaman Canthin klassikkonäytelmän Työmiehen vaimo, joka on ollut innoittajana päivän järjestämiselle.


Päivän ohjelma:

Klo 11:00 Teatteri Väkivahvan Työmiehen vaimo -näytelmän lehdistötilaisuus Muikku-salissa.

Klo 12-17 Tasatunnein Teatteri Väkivahva esittää kohtauksia näytelmästä Työmiehen vaimo ja kirjaston henkilökunta esittelee Minna Canthin tuotantoa.

Klo 18:00 Tasa-arvopaneeli Muikku-salissa, osallistujina:

Europarlamentaarikko ja kaupungin valtuuston pj Riitta Myller,
kaupungin hallituksen pj Matti Väistö,
maakuntajohtaja Pentti Hyttinen,
Joensuun feministien pj Milla Pyykkö,
kaupunginvaltuutettu ja Karjalan neito 2008 Aino Heikura,
Amnestyn Suomen osaston johtokunnan jäsen Mikko Häkkinen


tämä oli ajastettu päivitys, parhaillaan olemme Kolilla työstämässä Työmiehen vaimoa teatterivaelluksen keinoin :)

Kirjoitti Katjusha

Onnen päivät

Tänään saatiin ensimmäiset Minna Canthin päivän lentolehtiset kouraan! Ne on kyllä tosi hienoja joten hei, kantsii katsella tuolla Joensuun kaupungissa liikkuessaan tarkkaavaisena ympärilleen niin saattaa äkätä joissain paikoissa moisia upeita "TYÖMIEHEN VAIMO" broshyyreja. Sitten kun äkkää, kantsii napata sellanen vaikka jääkaapin oveen muistuttamaan tosta tulevasta jännästä häppeningistä. Niin mie ainakii tekisin. :)

Huomenna lähettää Kolille ja se on superia. Aijai. Siellä oppii aina jotain hetkessä elämisestä.

(Esimerkiiks sillon iltaisin, kun savu tuoksuu, tuli ritisee ja se nokinen pannu keikkuu huteran kepin päässä siinä kirkkaiden lieskojen seassa ja kaikki istuksii puhkikuluneina, mutta tyytyväisinä yhdes koos siinä notskin ympärillä. Se on vaan niin rauhottavaa.)

Oh hups äää aika juoksee, nyt täytyy juosta improomahan, sen parissa vietämme iltaa tänään. Kuulumisiin!

Terveisin iloinen Hannele

Hellurei ja hellät tunteet!

Huomenna alkais teatterivaellus ja meikä odottaa sitä niin innolla. Kaikkeista huippua ois jos pääsis nukkuun laavuun. Tai sitten aika on kullannut kymmenen vuoden takaiset muistot ^^ Eniveis muutenkin on mahtavaa näin loman jälkeen ruveta taas tekeen töitä. Kolmen viikon sairastelu on takana ja samoin viikon toipilasaika. Eli nyt saa taas täysin voimin ruveta stressaan kevättä. Päässä pyörii vaan Tsehovin Kolmesta sisaresta "...täytyy elää ja tehdä työtä, työtä vain!"

-sande-

26 päivää ensi-iltaan!

Warhaba,

tänään palattiin lomalta koulumaailmaan ja on pienen tilannekatsauksen aika. Mitä tapahtui lomalla ja mitä on luvassa lähiviikkoina? Oma lomani ei kulkenut aivan kuten olisin toivonut - alitajunta paini jatkuvasti Työmiehen vaimon parissa, roolihahmoni Risto juoksi unissa ja vaivasi valveillakin, tietoinen mieli työskenteli roolianalyysin ja repliikkien parissa ja jumittui tuon tuosta turhuuksiin, lisäksi huolehdin aivan liikaa tulevista pääsykokeista - lepääminen oli siis kaiken kaikkiaan harvinaisen hankalaa. Tunnepuolella kävin läpi pelkoa, kauhua, väsymystä, ärtymystä ja vihaa. Samaan aikaan etsin ja pyrin rakentamaan luottamusta ja uskoa itseeni, tahtoa tehdä työtä ja näytellä. Ennen kaikkea etsin ILOA. Ja ymmärsin että kaikki tämä kuuluu prosessiin.

Kun nyt katson tulevia viikkoja ohjelmassa on teatterivaellusta, rytmiikkaa, tanssia, laulua, valotyöskentelyä, lavastus- ja puvustustalkoita, tiedotusrupeamia, Minna Canthin -päivän tapahtuma kirjastolla, Nätyn pääsykokeiden ensimmäinen vaihe, hirmuinen määrä harjoituksia, lopulta sitten läpimenot ja heti kuunvaihteen jälkeen kenraali ja ensi-ilta. Kaikki tämä vaikuttaa minusta mahtavalta, ja olen onnellinen päästessäni taas töihin. Sillä työ on näkyvää rakkautta.

Nyt huomaan, että loma tarjosi minulle tarpeellisen mahdollisuuden nostaa kierroksia ja hakea vastusta. Epätoivo ja huonous kuuluvat olennaisena osana harjoitusprosessiin, ja niiden kautta löytyi ilo. Tästä on hyvä jatkaa teatterivaellukselle heti huomisaamusta. Sieltä raportoimmekin teille sitten tekstiviestitse.

Nähdään taas. Kevät on jo täällä ja kesä tulee! Rok rok ja tsau tsau!

just sun,

esku.

"Go with the flow" tuo suurta lomariemua eikä stressata enää

Kävin luistelureissuni ohessa pyhiinvaellusmatkalla Minna Canthin patsaalla Hämeenpuistossa - tamperelaisuuden luontaisetuja, lälläslää karjalaistoverini! .) Liukastuin kivipaadella ja lensin rähmälleni Canthin jalkojen juureen..Hiljaa. Sshh, siitä ei puhuta.
Romanit jakoivat ilmaista soppaa Kuninkaankadulla. Bussissa oli taas ne vakkarijuopot/päihedeongelmaiset..paljon alkoholia juovat tyypit. Osa meidän näytelmää nekin.

Tampere kuittaa, tänään riemullisesti! Emmi

kauhea lomastressi

Kirotut hiihtolomat. ajattelen koko ajan mitä prokkiksen kannalta hyödyllistä voisi tehdä, kuinka Johannan roolia rakentaisi. Tähän lisäksi kesätyöhaut ja koulujen ennakkotehtävät. Alan harjoittaa sielullista lepoa, jotta en ole koko lomaa kärttyinen siili. Nyt alko loma! -Emmi

hiihtolomalla

Väkivahva 08-09 viettää tämän viikon ansaittua hiihtolomaa. Allekirjoittanut teki paluun laduille neljän vuoden tauon jälkeen - ja sai mukavasti jumiin lonkankoukistajat! Hiihto on mahtava laji, ja hyvää vaihtelua ainaiselle juoksemiselle.

Alitajunta työskentelee urakalla roolin parissa. Roolihahmo (Vappu) hyppii unissa, ja roolin salaiset haaveet toistuvat vahvoina kuvina ja tunteina. Tekstin opettelua lukuunottamatta olen pitänyt lomaa, juonut kahvia ja lukenut lehtiä ja tavannut ystäviä - seuraava pitkä loma ajoittuukin sitten heinäkuulle. Valoisat päivät tuovat onneksi virtaa ja energiaa. Innostus työhön ja tuleviin pääsykokeisiin on suuri.

Kävin kirjastolla tsekkaamassa Minna Canthin päivän flyerin oikovedoksen. Näytti priimalta! Toivottavasti saadaan paljon kiinnostuneita kävijöitä.

Ensi viikolla suuntaamme talvivaellukselle Kolille, susien syötäväksi. Hurjaa ja mahtavaa. Teatterivaellus <3

Hiihtotunnelmissa, Liina-Maija