Maanantain aikidossa luotiin pieniä perustuksia näytelmän "koreografiselle akrobatia osastolle": lyöntejä, kantamista ja pyörtyilyä - apinakävelyäkin mahtui joukkoon. Ei mun roolihenkilö Johanna ehkä ole mikään aikidoninja, mutta olisi kiva päästä tekeen jotain hurjaa.
Tiistaiaamusta tanssittiin jälleen sitä huippupolskaa. Löysin puvustosta nahkatossut, joita käytettiin päiväkodissa lapsena. Silloin haukuin niitä räkätossuiksi, ja nyt niissä onkin tosi ihana tanssahdella, kummallista.
Näyttämökuva muotoutuu. Eilen hilattiin meidän norsuperheenpainoinen katsomo paikalleen ja se oli taas kerran posahtaa läpi Urkan salin lattiasta meidän asuntolaan, mutta ei vielä tällä kertaa. Mustat tanssimatot levitettiin lattialle, joten ei tarvitse ehkä vähään aikaan sorkkia tikkuja jalkapohjistaan. Viimeinen taustaverho täytyy kiinnittää ja toivon että pääsen killumaan tikkaille. Katosta roikkuu heinäseiväs vaakatasossa.
Tänään lavalle rakennettiin mustalaisleiri ja kaaduin nuotion päälle. Eskun kanssa rakennettiin joku seiväsväkkyrä roikkumaan köydestä. Sitä siitä seuraa kun päästää vastuuttomia sijaispulliaisia lavalle.
Oikeesti on ollut kaunis viikon alku! Terkkuja äidille
Mie kirjoitin tän---Emmi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti