Kolmas harjoitusviikko alkoi. Päivä oli sikäli historiallinen, että kaikki olivat paikalla harjoituksissa! Kulkutaudit ovat nimittäin kaksi viikkoa reippaasti verottaneet näyttelijäkaartiamme. Harjoittelimme toisen näytöksen loppuun. Urkan lattia oli perunoita tulvillaan!Kehitin itselleni lisäroolin, sillä halusin mukaan näyttelemään: olen Sauna-Annan tyttärenpoika Olli. Ensimmäisen kerran kohtausta vedettäessä unohdin kokonaan ottaa kontaktia, keskityin kasaamaan perunapyramidia. Asiasta onneksi huomautettiin! Miten perusasiat, kuten kontakti vastanäyttelijöihin, unohtuvat niin helposti.
Kun harjoituksia seuraa sivusta, kaikki tuntuu niin helpolta. Näkee lavan täynnä mahdollisuuksia, ja ihmettelee, miksi näyttelijät tekevät tilanteesta ongelmallisen ja jopa lukkoutuvat. Miksi ei keskity tilanteeseen, vaan omaan itseensä ja siihen, "etten mä osaa". Kun hetken kuluttua itse pääsee lavalle, kaikki äsken nähdyt mahdollisuudet unohtuvat. Olo on kökkö ja miettii, että mihis nää kädet laittais? Hetkittäin. Toisina hetkinä taas ajatus on kirkas ja energiat lentää, tilanteet etenevät.
Perjantaiaamuna pääsimme polskaamaan Mensosen Tiinan johdolla. Yleissivistävänä tietona seuraava: polska ja polkka ovat eri tansseja. Meininki oli mahtavaa: askel jousto askel. Erityisesti innostuimme ruotsalaisesta hyppypolskasta, skål vaan kaikille! Polskaa käytetään Työmiehen vaimon ensimmäisessä näytöksessä häätanssina. Ihanaa! Huomenna 8:30 taas polskataan. Nyt menen etsimään imurinta, jos ehtisin siivota huoneeni ennen Edin aikidoa klo 18.
Työiloa alkaneeseen viikkoon toivoo Liina-Maija
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti